Tiesin tasan tarkkaan kuinka haluan jatkaa edellisestä iltakierros kuvastani. Minulla oli piirrettynä kuva valmiiksi mielessäni. Kuvan yhteyteen halusin kirjoittaa casual friday:stä, jonka tosin toteutin täysin käänteisesti. Sen sijaan, että olisin ottanut rennommin, päätin paneutua. Sipaisin punaa huuliin ja mustan paidan alle laitoin turkoosin.Rakastan maalaamista, mutta samanaikaisesti myös inhoan sitä. Se, että kuva on tarkkana mielessä, ei tarkoita että se päätyisi siten paperiin. Joskus kuva vie minua, enkä minä kuvaa.
Tämän kuvan tärkein osa ja asia, piti olla punaiset huulet. Mutta kuten joskus aiemminkin, tyssäsi kuva juuri huuliin. Hermostuin, itse asiassa olin koko ajan hermostunut, koira kitisi naapurin koiran perään, astianpesukone lopetteli juuri ohjelmaansa ja tiesin, että nyt pitäisi vuorostaan täyttää pesukonetta (sulake ei kestä molempia laitteita yhtä aikaa). Tässä hermostustilassani (vaikuttaa varmasti, että hermostunpa vähästä, mutta kun tekee yhtä, ajattelee toista ja kolmatta mitä oikeasti pitäisi jo olla tekemässä, ei voi keskittyä ja silloinhan ei takuuvarmasti onnistu mikään) nappasin sakset ja leikkasin kuvan paperista. Painuin leikatun kuvan kanssa pihalle lemmikkien luokse. Otin kameralla kuvan ja sain jonkinlaisen jatkon iltakierros kuvalleni. En aiottua, mutta jotain, joka antoi taas uusia ideoita. Aina kannattaa näköjään tehdä, epäonnistumiset eivät olekaan tappioita.
2 kommenttia:
Kommentoin vähän myöhässä, mutta hauska idea tämä oikeiden kukkien ja maalauksen yhdistelmä. Jotain tuollaista tekisi mieli kehitellä itsekin.
Joskus tosiaan kuva vie tekijää, oikeastaan niin taitaa käydä minulle aika usein... Lopputulos voi olla pettymys, joskus taas voikin yllättyä iloisesti.
Paperisydän, olen onnellinen, että sain aikaiseksi edes jonkinlaisen kuvan. Ongelmani on täydellisyyden tavoittelu. Tähän liittyy myös haluni viedä kuvaa ennemmin kuin se, että antaisin kuvan viedä minua.
Epäonnistuneiden ja puolivalmiiden julkinen esitteleminen on tietoista harjoittamista pois tuosta pyrkimyksestäni, joka on melkoinen tekemisen este.
Monia ideoita saa kuin vahingossa ja vahingoista.
Lähetä kommentti