Takana on huono yö. Toivottavasti edessä parempi päivä. Tyttö on ottanut tavaksi nukkua aamupäivällä pitkään. Mennyt näin jo viikon tai kaksi. Tiedän, että voin tällöin tehdä jotain. Syödä, suoria paikkoja, pyykätä, viettää omaa aikaa. Nyt olisi ehdottomasti siivottava, yritän kuitenkin sulkea silmäni sotkulta, vaikkei mielestä se poistukaan. Tarvitsen oman hetkeni. Puikoilla kotihuivi, johon liian vähän vaaleanpunaista lankaa. Mutta laitan paljon harmaata, ihanan arkista. Ja tiedän, että tuo nainen kummittelee joka paikassa. Haudon maalausajatuksia. Jos olisi rahaa, ostaisin tytölle Katja Tukiaista. Maalaan hänelle itse jotain, joskus.
6 kommenttia:
Oma hetki hyvä. Ja harmaakin hyvä. Niin kaunista sinulla täällä!
Hyvät värit.
Viime viikolla selasin Katja Tukiaisen kirjaa (vai oliko se sitä edellisellä) ja tykkäsin pikavilkaisulla tosi paljon. Pitäisi tutustua tarkemminkin. Harmittaa, kun unohdin syksyllä hänen näyttelyn ihan kokonaan. Tuossa korttelin päässä olisi ollut ja en muistanut mennä. Eri suunnassa minne yleensä kuljen.
Ekaa kertaa käymässä. Kivalta näyttää. Palaan! =)
Omat hetket ovat kyllä tosi arvokkaita. Siivoukset ja muut kannattaa jättää väliin ja keskittyä ihan vaan omaan napaansa :)
Omat hetket on välttämättömiä, ja onneksi niitä tulee koko ajan pikkuhiljaa lisää kun lapset kasvaa :)
Kauniilta näyttää huivisi. Ja Katja Tukiainen on kyllä inspiroiva. Meillä on juuri lainassa kirjastosta Tukiaisen hauska sarjakuva-lastenkirja Kisun ABC. Suosittelen!
Satu, kiitos.
Jonna, sekoitin väreihin vielä pari lisää, kun vaaleanpunaista on niin vähän. En tiedä oliko hyväksi vai huonoksi. Mekin ollaan katseltu Works:ia. Tykätään molemmat. Harmi että näyttely jäi väliin.
Nonna, kiva kun kävit ja tervetuloa uudestaan.
Tuula, minulle omat hetket ovat korvaamattomia. Tulen paremmalle tuulelle, kun saan ladattua akkuja.
Paperisydän, täytyykin tutustua tuohon Kisun ABC:hen. Hauska nimi.
Lähetä kommentti