sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Ostoksilla


Eilen oli käytävä kirjastossa, koska en saanut uusittua enää paria kirjaa. Olivat olleet jo maksimiajan lainassa. Kirjastoomme on ilmestynyt automaatit niin palautukseen kuin lainaukseenkin. Sinänsä ihan mukavaa leikkiä itse kirjastontätiä, mutta kone ei korvaa sosiaalista kohtaamista virkailijan kanssa. Automaatteja perustellaan mm. paremmalla tietoturvalla ja sillä, että nyt virkailijoille vapautuu enemmän aikaa neuvontaan ja opastukseen. En tiedä kuinka paljon automaateilla säästetään henkilöstökuluja? Ehkä noihin laitteisiin ajan kanssa tottuu tai turtuu. Nyt ne tuntuvat vielä kovin vierailta.

Kun kirjastokäynti oli pakottanut kaupungille, päätin piipahtaa samalla myös kirppiksellä. Mukaan lähti heräteostoksena pannulappu ja pussilakana, tarpeeseen nippu vanhoja henkareita.

9 kommenttia:

Syysleimu kirjoitti...

Ooh! Ihanan herttainen pussilakana! Tuollaisella olisi meilläkin käyttöä. Kylläpä kannatti piipahtaa!

Tuula kirjoitti...

Minä olen erään sortin kirjastontäti (vaikkakin nyt aion hautautua kotiin jokuseksi vuodeksi), enkä yhtään tykkää automaateista. Asikkaiden ja heidän toiveidensa kanssa tulee tutuksi vain kasvokkain. Kyynisesti voisi ajatella niinkin, että automaatti on hyvä syy korvata virkailija tai pari...

virkattu lintu kirjoitti...

Minä kyllä ihan tykkään automaateista :) Automaateille on yleensä vähemmän jonoa kuin virkailijalle.

Käytän kirjastoa tosi paljon, ja muutaman kerran kun olen jättänyt palautustiskin virkailijalle ison kirjapinon, on joku ohut kirja jäänytkin epähuomiossa merkitsemättä palautetuksi. Tuollainen virhe on tylsää huomata vasta kotona koneelta ja mennä sitten selvittelemään että missähän kirja on... Palautankin kirjat aina mieluiten automaattiin, kun siitä saa kuitin, ja voi heti tarkistaa että kaikki palautui mitä pitikin.
Mutta tykkään toki kirjaston virkailijoistakin :) Kauheaa jos kirjastokin olisi kokonaan automatisoitu.

Niin, ja ihanat nuo ostoksesi!

HeidiHelmiina kirjoitti...

Syysleimu, pussilakana on aika pieni. Ei edes sellainen välikoko, jollaisia vanhat pussilakanat ovat. Taidan ehkä vielä ennestäänkin pienentää tätä nyt ostamaani.

Tuula ja Paperisydän, minulla ei ole selkeää eitä eikä juuta automaatteja kohtaan. Hyviä ja huonoja puolia niissä, kuten kaikessa. Kirjastomme aukioloa on pidennetty tunnilla illasta ja minusta tuntuu, että automaatit osaltaan ovat vaikuttaneet tähän? On kirjastossa tapahtunut monta muutakin uudistusta mm. varauksien kanssa. Nykyään varauksen saa melkein jo seuraavana päivänä, kun kirjastojen välinen yhteistyö on parantunut. Tämä on vain plussaa.

Me suomalaiset olemme itsepalvelukansaa ja siksi kaikenlaiset koneet ja laitteet on meille helppo ajaa läpi. Minusta olisi kuitenkin mukavampi palkata ihmisiä kuin työllistää koneita. Suosisin enemmän palvelukulttuuria kuin itsepalvelua.

Paperisydän, minä luotan taas enemmän virkailijaan kuin itseeni. Olin kauhean epävarma, että tuliko kaikki varmasti palautettua (eikä ollut edes kuin kolme kirjaa). JA kirjat tulee vetää punaisesta viivasta todella hitaasti. Raivostuttavan hidasta, jos on iso nippu palautettavaa tai lainattavaa.

violet kirjoitti...

Onko Suomessa jo paljon itsepalvelukassoja ruokakaupoissa?

Saksi-Sadie/Bluesea kirjoitti...

Vangitsevan kaunis kukkapannulappu. Ihanat värit!

Sadie

Ilona kirjoitti...

Pussilakanassa on jotakin kovin tuttua, mutta en saa mieleeni, mitä. Kaunis se on kuitenkin!

Killisilmä kirjoitti...

Nämä kuvat on ihan japaninkäsityökirjahenkiset! Ihanat :)

HeidiHelmiina kirjoitti...

Violet, ei minun silmieni eteen tullut. Mutta onhan meillä aika monia automaatteja ja muuta itsepalvelua. Mutta itsepalvelu ruokakaupoissakin kai tulevaisuutta?

Sadie, minäkin tykkään väreistä ja mallista. Toinen puoli on sininen.

Ilona, taidat pitää pussilakanan aikakauden kuoseista.

Killisilmä, en ollut ajatellutkaan että olisi japanilaiskäsityöhenkisiä. Ehkä olen imenyt vaikutteita alitajuntaisesti.