Tein lahjaksi rintakorukukkasen. Näinä päivinä on parasta tehdä jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa, kaikki suuret työt kun tuntuvat jäävän roikkumaan. Listasin keskeneräisiä käsitöitä. Teossa koirannuttu, ikuisuusprojekti neliöpeitto ja kaulahuivi. Olen varmasti unohtanut jotain, kun listasta tuli noin lyhyt. Haavelista onkin sitten pidempi. Ja keksin, että jos en nyt ehdi tehdä isompia ja vaativampia vaateprojekteja, niin ainahan valmiita vaatteita voi koristella pienillä jutuilla, kuten kirjotuilla kuvilla ja pitsipaloilla.
3 kommenttia:
Sama juttu täällä, mitään ei oikein ehdi tehdä, vaikka mieli palaisi päästä näpräämään.
Todella kaunis rintakoru! :)
Sanoitpa juuri oikein sanoin sen mitä olen tässä pähkäillyt! Kun ei ehdi niin ei ehdi... Tosi kaunis koru! Minä täällä ensi visiitillä ja pidän kovasti näkemästäni!
Tuula, olen aina tehnyt jotain "omaa", joten tekeminen ja toteuttaminen on verissä. Olen sitä mieltä, että omaa aikaa pitää olla. Sillä lataa akkujaan ja jaksaa olla sitten paremmalla tuulella toisille.
Kiitos Päivikki. Mukavaa, että kävit ja jätit kommentin.
Lähetä kommentti