On tapetin ansio, että olen alkanut tahtoa nähdä meillä turkoosinvihreänsinistä. Olen käynyt kaikki tavarani muutamaa mappia, paperipinoa ja joulutavarakaappia vaille läpi. Syksyllä ja talvella saadaan poltella ahkerasti kynttilöitä, niitä on kertynyt melkoinen määrä. Askarreltiin sitä varten lyhtykin. Lahjaksi saatu Pentikin lasikuppi sai kideliimareunaisen kuvan kylkeensä. Laitoin kuvan Piano-elokuvasta kehyksiin, koska se on niin kaunis elokuva ja kaunis on kuvakin. Siitä tulee mieleen vain kaikkea hyvää. Ehkä vähän hassua kehystää tuollaisia kuvia sukulaisten joukkoon, mutta kotona saa olla hassua. Elämää ei pidä ottaa liian vakavasti.
4 kommenttia:
Kaunis ajatus tuo Pianon kuva kehyksissä ja ehdottomasti se voi olla sukulaisten kanssa esillä!
Ihailin myös tuota liimaamaasi kuvaa.
Merja, jos kotona ei voi pitää mieleisiään juttuja, niin ei sitten missään. En ole katsonut elokuvaa aikoihin. Voi olla että muistot ovat vääristäneet sitä, mutta muistan edelleen sen tunnelman, kun kävin sitä teatterissa katsomassa.
Ja pitkän matkan kautta vaarini tulee mieleeni tuosta, että on esillä Pianon kuva.
Yritin etsiä tekijää kuvalle, mutten löytänyt. En voisi kuvitella, että meillä olisi Madonna-patsaita, mutta kuva menee.
Nakuteltiin viikonloppuna muutenkin kuvia seinälle. Oli kivaa. Pienimmäinen jaksoi tänäänkin vielä osoitella ja ihmetellä kuvia seinällä.
Kauniilta näyttää, kuvat, tapetti ja kaikki. Pitäisi itsekin naputella kuvia ihan kehyksissä seinälle. Olen vähän laiska siinä hommassa, useimmiten tulee käytettyä vain sinitarraa.
Hienot villapöksyt ja korut myös!
Virkattu lintu, kiitos. Minulla on vielä kaapissa kehyksiä odottamassa maalausta. Ja muitakin löytyy, vievät turhaa kaappitilaa samoin kuin ne kynttilät. Noi villahousut tuli todelliseen tarpeeseen. Lankoja olisi vielä ainakin yksiin lyhyisiin tai jopa pitkiin, mutta siinä tapauksessa voi vain olla, että niistä tulee rumat sekaväriset.
Lähetä kommentti