Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
- HeidiHelmiina
- Blogi on miun PAJA. Innostun kausittain mm. puutarhasta, käsitöistä, maalaamisesta, askartelusta. Kirppistelen ja kierrätän. Opettelen vähentämään, karsimaan ja pelkistämään materialisesta maailmasta. Blogi sisältää pieniä askareita, päivityksiä harvakseltaan. Elämäni on enimmäkseen lempiväreissä, mustan, valkoisen ja vaaleanpunaisen sävyissä.
Blogiarkisto
-
►
2010
(37)
- ► marraskuuta (6)
- ► heinäkuuta (3)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (2)
- ► tammikuuta (4)
-
►
2009
(42)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (3)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (4)
- ► helmikuuta (5)
- ► tammikuuta (9)
-
▼
2008
(81)
- ► joulukuuta (5)
- ► marraskuuta (8)
- ► heinäkuuta (6)
- ► toukokuuta (13)
- ► huhtikuuta (4)
- ▼ maaliskuuta (5)
- ► helmikuuta (8)
- ► tammikuuta (5)
6 kommenttia:
Sitä ryhtyy heti miettimään,mitä mikäkin tavara sinusta voisi kertoa....
Miksi ruukku on tyhjä!?
Onko tarkoitus laittaa uusia asioita alulle?
Mitä mahtava kirjapino kertoo sinusta!?
Tiedonjano hurja ja luettu määrä valtava?!
Onko taustalla näkyvä kehys,tyhjä kehys vai peili!?
Vaaleanpunainen käsinkudottu kaulaliina?!
Mitä se kertoo naiseudestasi,herkkyydestäsi!?
Sakset!?
Pieni ja näpäkkä kello!!?
Mielenkiintoista-pohdittavaa riittäisi-eikä loppua näy!!!
Minä olen tuoli-ideaa miettinyt myös,mutta en tiedä mitä minun tuoli syliinsä sulkisi!!!
Kiitos sinun tuolistasi!!!<3
Tämähän tuli nopeaan..Upea kokonaisuus.
Analyysejä jo tehty, tuttua löydetty samoin..mutta uuttakin.
Tuota kehystä jäin myös miettimään,samoin saksia.
Ihanan mielenkiintoista.
Täälläkin hurisee pää miettiessä. Pohdin eniten kelloa. Tarkoittaako se että olet ajasta riippuvainen, aina menossa?
Pitänee itsekin raapaista oma tuoli kokoon kunhan ennättäisi..
Essuntasku. Voi ei, en edes erityisesti ajatellut, että ruukku on tyhjä. Ruukku edustaa kasvua. Ehkä valitsen ennemmin tyhjän ja mahdollisuuden, kuin täyden ja valmiin. Kirjapino on rakennettu ajatuksella perusta, keskellä arki ja päällä ajatukset. Jokapäiväinen elämä on melkoista paperin pyöritystä. Kauhalla ja vasaralla on mukana, koska se on harrastus (sisustuslehdet ja -kirjat). Ja se sisältää ajatuksen unelmasta, omasta paikasta, lintukodosta. Oikeasti en taida siitä haaveilla, se on vain ajatuksena ihana. Taustalla on lapsuus, kehyksissä kuva minusta lapsena. Huivi on arkipäivää, paljon pidetty ja siksi jo melkoisen nukkavierukin. Huivi tuo muutoin mustaan ulkoasuuni väriä, mutta myös suojaa.
Haluaisin ehdottomasti nähdä myös sinun tuolisi. Tehtävä on osaltaan vaikea, mutta osaltaan myös helppo.
Pikkujutut, toivottavasti saksilla ei olisi mitään symbolista merkitystä. Halusin ne liittyen askarteluun ja suomalaiseen muotoiluun. Ja ehkä pinnalla ollut oranssin tarve ohjasi valintaa. En tiedä?
Merja, haluaisin nähdä myös sinun tuolisi. Nämä ovat niin mielenkiintoisia sekä katsoa, että tehdä. Kello on nykyisyyttä, olen todellakin liiaksi ajasta riippuvainen.
Kiitos taas kerran täyteläisistä ja antoisista sanoistasi!!!=O)
Viisas,herkkä ja suloinen ihminen olet!!!<3<3<3
Nyt kun tarkemmin kehystä katsoin ,niin siinä näkyikin pieni herttainen pääsi!!!=O)(klikkasin suuremmaksi kuvaa..)
Kauhalla ja vasaralla-kirja on runsas ja mielenkiintoinen!!!Ihania värejä ja kuvia!!!
KIITOS KAIKESTA!!!!OLER AARRE!!!
Oman tuolin tekeminen on mietintämyssyssä!!
Minulle se on kysymysmerkki,sillä laittaakko tuolille sitä mistä pitää vai sitä mitä on!?Ensimmäinen vaihtoehto siihen tulisi samantien!!
Toinen onkin jo vaikeampi-ehkä sitä pitäisi kysyä läheisiltä...
Mitä sitä loppujen lopuksi on!!?
Mitä sitä toivoisi olevansa!!?
Essuntasku, ymmärrän vaikeuden. Itselleni vaikeaa oli rajaaminen, se mikä on tärkeää ja olennaista, ominta.
Lähetä kommentti