Paperisydän, päätin virkata jotain, mitä osaan ilman ohjeita. Itsetunto kasvaa onnistumisten myötä, kun on ollut näitä purkamisia viime aikoina.
Pikkujutut, minulla on valkoreunainen peitto vielä kesken, vaikka reilusti yli puolet sen neliöistä on jo tehtynä. Se vain tökkii nyt. Teen tämän pienen työn väliin vaihteluksi. Saan työtuoliin päällyksen, sitten onkin kotona taas yksi huone lisää, mistä löytyy virkattuja/pitsijuttuja. Tavoitteena on joka huoneeseen jotakin.
Killisilmä tykkään tehdä isoäidinneliöitä, näissä kun voi olla aika rento värien kanssa. Toisinaan itsensä voi yllättääkin yhdistelmillä. Tykkään neliöstä, josa on mustaa ja kahta vihreää.
Sadie, käytän samoja lankoja tässä kuin valkoreunaisessakin. Minä teen mielelläni isoäidin neliöitä, kun voi tehdä pienissä erissä, vaikka pala kerrallaan ja näitä osaan tahdä.
Ilona, minä taas olen aina pitänyt mustareunaisista. Musta antaa sopivasti potkua. Nämä ovat ensimmäiset mustareunaiseni ja näiden teko valkoreunaisten jälkeen on mukavaa vaihtelua.
IHANIA kerrassaan suloisia! Minulle tuli mieleeni isoäiti vainaa , joka eläissään virkkaili tuommoisia lappuja ja niistä sitten peittoja, tyynynpäällisiä ja jos ja vaikka mitä!! Minusta oli tyttösenä niitä mukava hypistellä ja suunnitella värejä..... Oma tyttö koulussa käsitöissä tekee samanmoisista kuulemma kännykkäpussukkaa:) Niin se maailma menee..... Mutta kauniita olivat nuo sinun. Espanjalaista tanssia kuulin niitä katsellessa..... :)
Tinttarus, kiitos vierailusta ja kommentista. Hienoa, että käsitöiden teko ja perinne jatkuu sukupolvelta toiselle. Neliöt ovat helppoja koululaistenkin tehdä. Vaikka itse pidin näitä aikoinani vaikeina tehdä, siis silloin, kun en ollut tehnyt vielä yhtäkään. Ja kiva, että koulussa virkataan. Minä en ole virkannut koulussa muuta kuin ketjusilmukkavyön ja siksi virkkaustaitoa olen opetellut vasta nyt viime vuosina.
Blogi on miun PAJA. Innostun kausittain mm. puutarhasta, käsitöistä, maalaamisesta, askartelusta. Kirppistelen ja kierrätän. Opettelen vähentämään, karsimaan ja pelkistämään materialisesta maailmasta. Blogi sisältää pieniä askareita, päivityksiä harvakseltaan. Elämäni on enimmäkseen lempiväreissä, mustan, valkoisen ja vaaleanpunaisen sävyissä.
13 kommenttia:
Hienoja! Tuollaiset mustareunaiset neliöt on ollut mullakin suunnitelmissa. Musta saa värit oikein hehkumaan.
Ihania. Musta on kieltamatta kaunis reunus noihin nelioihin.
Onnea projektille.
Näyttää kivalta. Hyviä värejä.
Paperisydän, päätin virkata jotain, mitä osaan ilman ohjeita. Itsetunto kasvaa onnistumisten myötä, kun on ollut näitä purkamisia viime aikoina.
Pikkujutut, minulla on valkoreunainen peitto vielä kesken, vaikka reilusti yli puolet sen neliöistä on jo tehtynä. Se vain tökkii nyt. Teen tämän pienen työn väliin vaihteluksi. Saan työtuoliin päällyksen, sitten onkin kotona taas yksi huone lisää, mistä löytyy virkattuja/pitsijuttuja. Tavoitteena on joka huoneeseen jotakin.
Killisilmä tykkään tehdä isoäidinneliöitä, näissä kun voi olla aika rento värien kanssa. Toisinaan itsensä voi yllättääkin yhdistelmillä. Tykkään neliöstä, josa on mustaa ja kahta vihreää.
Helmiina, hurjan nättejä väriyhdistelmiä tässä. Tästä tulee niin tyylikäs! Muistan kyllä, että se valkoreunainenkin näytti hienolta.
Oi, minullakin on ollut suunnitteilla isoäidinneliöt, jo pitkään. On vaan niin monenlaista muuta työn alla ja päässä ideoina, koko ajan.
Sadie
Jotenkin en ole koskaan innostunut mustareunaisista isoäidinneliöistä, mutta nyt perun puheeni. Nämä ovat hienoja!
Sadie, käytän samoja lankoja tässä kuin valkoreunaisessakin. Minä teen mielelläni isoäidin neliöitä, kun voi tehdä pienissä erissä, vaikka pala kerrallaan ja näitä osaan tahdä.
Ilona, minä taas olen aina pitänyt mustareunaisista. Musta antaa sopivasti potkua. Nämä ovat ensimmäiset mustareunaiseni ja näiden teko valkoreunaisten jälkeen on mukavaa vaihtelua.
Minä tykkään myös tuosta jossa on kahta vihreää.
Hyvä tulee varmasti noin nasevista väreistä!
Vastavierailulla :)
Lykkyä projektille!
Merja, nykyinen suosikkini on valkoinen, vihreä, vihreä.
Liivia, jos ei hyvä tulossa, niin ainakin kohtalainen.
Vaahteramäen lapset, kiitos tsemppauksesta.
Hyvin edistynyt.
IHANIA kerrassaan suloisia! Minulle tuli mieleeni isoäiti vainaa , joka eläissään virkkaili tuommoisia lappuja ja niistä sitten peittoja, tyynynpäällisiä ja jos ja vaikka mitä!! Minusta oli tyttösenä niitä mukava hypistellä ja suunnitella värejä.....
Oma tyttö koulussa käsitöissä tekee samanmoisista kuulemma kännykkäpussukkaa:) Niin se maailma menee.....
Mutta kauniita olivat nuo sinun. Espanjalaista tanssia kuulin niitä katsellessa..... :)
Tinttarus, kiitos vierailusta ja kommentista. Hienoa, että käsitöiden teko ja perinne jatkuu sukupolvelta toiselle. Neliöt ovat helppoja koululaistenkin tehdä. Vaikka itse pidin näitä aikoinani vaikeina tehdä, siis silloin, kun en ollut tehnyt vielä yhtäkään. Ja kiva, että koulussa virkataan. Minä en ole virkannut koulussa muuta kuin ketjusilmukkavyön ja siksi virkkaustaitoa olen opetellut vasta nyt viime vuosina.
Lähetä kommentti