lauantai 23. helmikuuta 2008

Mitä tahansa minusta

Essuntasku antoi minulle haasteen. Se käsittää osa-alueet perhe * ystävyys * rakkaus * minä itse * mitä tahansa. Toteutan haasteen hieman alkuperäisestä poikkeavalla tavalla ja osissa. Tämä on osa yksi, mitä tahansa minusta.

Tässä jotain sattumanvaraista, tärkeää ja ei niin tärkeää.

* Arvostan uuden luomista * omaperäisyyttä * kekseliäisyyttä * leikkisyyttä.
* Toisaalta laahaan vanhassa ja muistoissa. * Luopumisen vaikeutta.
* Kuuntelen mielummin kuin puhun.
* Rauha * Toivo * hiljaisuus * melankolia * hitaus ovat sanoja, jotka kaikki voi jollain tavalla yhdistää minuun. Stressaannun kuitenkin monesta ja kävelen nopeasti.
* Hallitsevaa minussa: kohtelias uteliaisuus * tiedon jano * oppimisen halua.
* Innostun helposti, mutta alkuinnostus ei usein pitkälle kestä.
* Uudessa ihmisessä katson kokonaisuutta, vaikka pidän yksityiskohdista. Mutta ilman kokonaisuutta, ne ovat vain irrallisia hitusia.
* Haluan oppia keskittymään olennaiseen. * Koitan karsia ja pelkistää.
* Esineenä voisin olla kirja tai valkoinen säröinen kulho.

5 kommenttia:

*Katinkainen* kirjoitti...

Pidän sinusta hirmusti paljon!!!Tunnustan sen näin alkumetreillä tässä!!!=O)
Napsin sanojesi välistä ja takaa,ahmin viimeistä pisaraa myöten kokonaisuuden,joka ihmeellisellä tavalla miellyttää minua blogisi sivuilla!!!
Nämä tykästymiset on elämän ihmeellisiä juttuja-jonkun kanssa synkkaa heti ensi hetkestä ja jonkun kanssa ei suju ei sitten millään!!!
Kiitos,että olet,kirjoitat ja kuvaat!!!
Sinusta on minulle paljon iloa!!!
Kosketat enemmän kuin tiedätkään,
vaikutat enemmän kuin uskotkaan,
olet enemmän kuin arvaatkaan!!!=O)
KIITOS siitä!!!<3

Sanna kirjoitti...

Samat sanat kuin essun taskulla; minäkin pidän sinusta ja pelottavan paljon sinussa on samaa kuin itsessänikin. Olen uusi blogin käyttäjä, mutta lukemassa olen näitä blogeja käynyt jo vaikka kuinka kauan. Tätä sinun blogiasi seuraan tiiviisti. Täällä tulee niin uskomattoman hyvälle tuulelle. Joten KIITOS minunkin puolestani

HeidiHelmiina kirjoitti...

Kiitos, Essuntasku ja taivaanrannanmaalari.

En kertonut paljoa mitään konkreettista itsestäni. Avoimempi voisin olla, mutta haluan suojella itseäni, etenkin tässä mediassa.

Kuvat ovat minulle tärkeitä. Niihin välittyy alitajunnasta aina jotain sellaista, mitä ei ole hakenut tai ajatellut. Jälkikäten kuvista voi ymmärtää jotain itsestään ja sen hetkisistä tunteista.

Ja hyvä kuulla, että tuotan iloa ja hyvää tuulta, vaikka pelkään, että olen liian usein murhemielinen. Maailmassa on kuitenkin niin paljon murhetta ja surua, että mielummin tuottaisin iloa ja hyvää mieltä.

Seuraava haasteen osa onkin perhe, joka on tärkeä. Ja tärkeä postaus minulle.

Ja jos tulkitsen nyt näitä kulhokuvia, niin iloitsen siitä, että halkeamaviiru menee ylöspäin. Olkoon se suunta ensi viikolle.

pikkujutut kirjoitti...

Tämä oli mielenkiinoinen postaus -jään odottamaan mielenkiinnolla jatkoa.

Vaikka et kertonut paljoa, kerroit kuitenkin jotain.Samaa löysin, eroavaisuuksia myös. Olisi taito oppia kuulijan rooliin.Kuulen kyllä kun kuuntelen mutta jos sen puheenvuoron ensin antaisi ;)

Jos et vielä ole käynyt, kurkkaa coloria.net - löydät hienoja asioita väreistä.

HeidiHelmiina kirjoitti...

Pikkujutut, coloria.net on kurkattu. Jonkinlaista perustietämystä väreistä minulla on, mutta aina on mukava oppia lisää.