torstai 10. heinäkuuta 2008

Alkeellista kirjontaa

Olen halunnut jo kauan kirjoa. Ilman tietoa säännöistä, pistoista tms. tein ompelukuvamaisen kokeilun paperille.

8 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Tuohan on hieno! Samoin tykkäsin edellisen postauksen mustasta huivista.
Minäkään en tiedä (enkä piittaakaan) käsitöiden säännöistä. Kun itselle tekee, niin mitä väliä sillä, jos jokin menee "pieleen". Pääasia, että lopputulos miellyttää itseä. Tai vaikkei aina miellyttäisikään, niin on hippusen viisaampi seuraavalla kerralla :) Ainakin käsitöiden tekemisestä saa mielihyvää!

HeidiHelmiina kirjoitti...

Kiitos Tuula, suhtaudun käsitöihin hyvin jaksijakoisesti. Toisaalta nautin, toisaalta en lainkaan. Minulle olisi varmaan hyvä seurata ohjeita kirjaimellisesti, niin ainakin virhemäärä minimoituisi. Huivin tein erilaisella langalla ja omilla silmukkamäärillä kuin ohjeessa. Onnistuin toiseen reunaan saamaan reikiä ja toiseen ei. Onneksi niitä ei mustasta niin huomaa. Jos olisin ollut oikein pedantti olisin purkanut koko jutun ja tehnyt uudestaan. Oikein onnistunutta tekelettä odotellessa täytyy tyytyä nyt näinhin vähän sinnepäin oleviin. Ehkä harjoitus tuottaa joskus tulosta?

HeidiHelmiina kirjoitti...

Ai niin aion ehdottomasti jatkaa omia kirjailujani.

virkattu lintu kirjoitti...

Onpa kivan näköistä kirjontaa! Pidän kovasti näistä hahmoistasi :)

Minulla on pari japanilaista käsityökirjaa, missä on kivoja kirjontaohjeita. En ole vielä kokeillut, mieli tekisi kyllä. Hienointa olisi kuitenkin varmaan kokeilla jotain omaa mallia. Jotain ihan yksinkertaista aluksi...

Sooloilija kirjoitti...

Olet löytänyt selvästi oman tyylisi ja omat värisi. Musta sopii sekä vaatteisiisi, asusteisiisi ja töihisi.. (vesihiisi sihisi hississä, tuli mieleen näistä sanojeni taivutuksista, jännää tämä suomen kieli..)

PiaMaria kirjoitti...

Ihania!
Nuohan ovat suorastaan graaffisia.

PiaMaria

Killisilmä kirjoitti...

Hieno, ihailen! Minuakin on kirjonta kiehtonut ties miten pitkään. Mutten tahdo saada mitään aikaan. Haluaisin just tehdä jotain ihan omaa ilman mallia. Mutta tuntuu vaikealta. Pitäisi osata piirtää. Mutta tuo sinun tekemäsi on tosi inspiroiva. Tykkäsin muuten lapsena kovasti ompelukuvien tekemisestä.

HeidiHelmiina kirjoitti...

Paperisydän, kiitos. Minä haluan ehdottomasti mieluiten tehdä omin kuvin. Paperille oli helppo tehdä, kankaalle tekeminen hieman hirvittää, kun se ei materiaalina ole niin tuttu.

Sooloilija, tuosta tyylistä ja linjasta/linjattomuudesta voisin kirjoittaa ihan oman jutun. Minusta olisi ihanaa, että olisi oma tyyli, toisaalta töissä minulla ei tarvitse olla omaa kädenjälkeä, vaan oikeastaan parempi mitä monipuolisempi olen. Siksi en näe linjattomuutta ihan huonona juttuna. Ja haluan kokeilla niin paljon. Pelkäänpä jos olisi selkeä tyyli, niin tulisi jämähdettyä siihen ja moni asia jäisi kokeilematta, testaamatta. Mutta varmaan turha pelko, täytyy tehdä vain mahdollisimman paljon, niin kai se omin juttu harjaantuu esiin.
Musta on värini.

Kiitos, Piamaria.

Killisilmä, rohkeasti vain tekemään. Minullakin oli lapsena ompelukuvia, mutta enemmän taisin pitää niistä väritys-/tehtäväkirjoissa olleista kuvista, joissa oli numeroita, jotka piti yhdistää, jotta kuva syntyi.